On sana jota inhoan. Just niin.
Oikea sana kohdallaan. Tuon sanan käyttöön voi liittyä niin paljon sellaista sanatonta viestintää, jopa valehtelua. Jos kysyn kysymyksen, mihin vastataan joko ei tai kyllä, niin vastaus ei saa alkaa sanalla MUTTA!
Jos ihan hakemalla hakee jotain hyvää tästä sairastamisesta, niin se karsii noita tyhjien vastauksien määrä. Kyllä on kyllä ja ei on ei. Helppoa ja yksinkertaista.
Jos haluan tietää jotakin toisen ihmisen suhtautumisesta itseeni, niin koitan asetella kysymyksen huolella. Niin, että siihen ei voi kuin vastata kuin kyllä tai ei. Ja vastauksen jälkeen voidaan asiaa puida vaikka kuinka kauan tahansa.
Joskus vaan olo on ihan On-Off. Silloin lyhyet vastaukset, pliiiis.
